Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat

Hankkeemme tutkimussuunnitelmassa lupaamme haastaa vakiintuneita tapoja tutkia musiikkia ja pelejä esteettisinä objekteina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?  Meidän mielestämme pelimusiikin kokemuksen syvällinen ymmärtäminen edellyttää totuttujen jakolinjojen ylittämistä: Pelit ja niiden musiikit eivät ole meistä irrallaan, vaan mielemme ulottuu niihin (en)aktiivisen ja osallistuvan toiminnan kautta. Molemmissa on tavallaan kyse leikistä ( play ), jossa voimme kokeilla millaisia me olemme, miten me toimimme ja millaisessa maailmoissa elämme, ja siten arvioida ja rakentaa omaa maailmasuhdettamme. Filosofi Alva Noën (2015) ajatuksia mukaillen voimme tarkastella suhdettamme peleihin osallistumisen tapoina ja toiminnan rakenteina, jossa pelit/musiikit organisoituvat osaksi kokemusmaailmaamme, identiteettiämme ja toimijuuttamme.  Musiikkisosiologi Tia DeNora (1999) on korostanut musiikin roolia ihmisten arjessa eräänlaisena minuuden työkaluna (= technology of the self ). Edelleenkin vallit

Toteutimme Tietoarkiston kanssa yhteistyössä viime vuoden syyskuussa päättyneen keruun, jossa kysyimme suomalaisilta heidän merkittävistä pelimusiikkimuistoistaan. Saimme keruuseen vastauksia 183 kappaletta, mikä on huikea tulos. Suurkiitos kaikille vastanneille muistojen jakamisesta! Ketkä sitten vastasivat kutsuumme? Yllättävänkin suuri osa vastaajista oli miehiä (78%). Tämä on huomattavaa ainakin siksi, että kansallisen pelaajabarometrin mukaan sekä miehistä että naisista digitaalisten pelien pelaajia on kuitenkin suurin piirtein sama määrä - joskin aktiivisia miespelaajia on selvästi naisia enemmän. Vastaajien keski-ikä oli 34,6 vuotta, ikäjakauman asettuessa 17:n ja 59:n vuoden haarukkaan. Pelaajabarometriin verraten jakauma on linjassa vahvimmin digitaalisen pelikulttuurin sisällä olevan ikäryhmän kanssa, lukuun ottamatta vähäiseksi jäänyttä alle 20-vuotiaiden vastaajien määrää. Ehkäpä keruumme ei riittävästi tavoittanut nuorempaa ikäryhmää tai keruun luonne on saattanut vedota