Pommi ja ystävä – pelimusiikin ymmärtämisestä metaforien kautta

Miksi pelimusiikeista voidaan puhua nostalgiapommeina tai sanoa, että vanhoilla peleillä on rupusoundinen persoonallisuus? Musiikista puhumiseen tarvitaan usein metaforia. Metafora toimii niin, että jokin abstrakti asia ymmärretään konkreettisemman asian kautta: musiikista tulee pommi ja pelistä ihminen. Pelimusiikki voi myös olla läsnä, kulkea mukana ja vedellä viimeisiään. Pommina pelimusiikki voi räjäyttää tajunnan.  

Musiikkitieteilijät ovat kiinnittäneet musiikin metaforiin huomiota aikaisemminkin ja tutkineet muun muassa sitä, miten ihmiset kertoivat surullisen musiikin vaikutuksesta heihin. Surullinen musiikki koettiin esimerkiksi viestintuojana. Se pysäytti miettimään asioita, joita kuuntelija ei olisi muuten tullut pohtineeksi. (Peltola & Saresma 2014.)

Kokoamissamme tarinoissa ihmisten pelimusiikkimuistoista käytetään myös monia metaforia, joista joitakin on jo mainittu yllä. Tarinoissa pelimusiikki on esimerkiksi ystävä, joka ymmärtää, lohduttaa ja auttaa kestämään stressiä. Pelimusiikista puhutaan myös ikään kuin aikakoneena, joka voi viedä pelaajan takaisin tiettyihin muistoihin. Pelimusiikin arvoa korostaa aarreaitta-sana, jota eräs kirjoittaja käyttää nettisivustosta, jonne oli koottu pelien musiikkia pianosovituksina. 

Osa on melko tavallinen sana, mutta silläkin on metaforinen merkitys. Se voi olla yhtä hyvin konkreettinen esineen, esimerkiksi lukon tai palapelin osa kuin metaforisemmin vaikkapa konserton osa (Kielitoimiston sanakirja, ks. "osa"). Pelimusiikki edustaa kirjoittajillemme useamman asian osia: se on osa peliä, osa pelikokemusta, osa tarinaa ja osa musiikkia laajemmin ymmärrettynä. Teksteissä esiintyy myös ajatus, että pelimusiikki on jossakin taustalla; tällöin sillä on oma paikkansa tietyssä tilassa, jonka osa se on. 

Metaforista kielenkäyttöä on myös se, kun pelimusiikin kerrotaan jäävän tai palaavan henkilön mieleen tai tuovan hänen mieleensä asioita. Tuolloin pelimusiikki ikään kuin luikertelee mielen sisälle ja toimii siellä. Tällainen ajatuskulku olisi linjassa korvamato-metaforan kanssa. Ihmisen sisällä pelimusiikki lienee myös silloin, kun se on lähellä sydäntä. 

Lähteet:

Kielitoimiston sanakirja. 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. 

Peltola, H-R. & T. Saresma 2014. Spatial and bodily metaphors in narrating the experience of listening to sad music. Musicae Scientiae, 18 (3), 292–306.

Photo by Amy B from Pexels