Pelimieltymykset ennustavat pelimusiikin janoa

Hankkeessa tutkimme pelimusiikin merkityksiä sekä pelikokemuksen puitteissa että pelin ulkopuolelle jäävän arkielämän näkökulmasta. Eräs tutkimustavoitteemme on oppia ymmärtämään pelimusiikin merkityksiä perehtymällä erilaisiin tapoihin, joilla pelaaja kiinnittyy peleihin itse pelikokemuksen aikana. Tuore tutkimusartikkelimme “Linkages Between Gameplay Preferences and Fondness for Game Music” keskittyy juuri tämän kysymyksen avaamiseen. 

Keräsimme noin 400:n vastaajan kyselyaineiston tutkiaksemme, miten pelaamisen mieltymykset ovat yhteydessä haluun kuunnella pelimusiikkia. Sekä pelaamisen mieltymyksiä että musiikkimieltymyksiä tavataan selvittää suhteessa genreen, eli lajityyppiin. Voidaan kysyä esimerkiksi, pitävätkö urheilupelien pelaajat enemmän tai vähemmän rock-musiikista kuin muiden pelilajityyppien pelaajat. 

Lajityyppiluokittelut ovat hankalia monestakin syystä, ja aivan erityisesti pelilajien kohdalla. Pelilajityypit määritellään pääsääntöisesti sen mukaan, minkälaisista pelaamisen aktiviteeteista ne koostuvat. Toimintapelit, tasohyppelyt, rallipelit, sotapelit ja seikkailupelit ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten jokin täsmällinen pelaaja-aktiviteetti määrittää lajityypin identiteettiä. Lähestymistapa on ongelmallinen esimerkiksi siksi, että peliyhtiöt kehittävät jatkuvasti uusia pelaaja-aktiviteetin muotoja, jolloin jopa yhdestä menestyspelistä voi muodostua kokonaisen lajityypin synnyttävä nimike. Täsmällisten lajityyppien sijasta hahmotamme pelimieltymyksen rakenteita yleisemmin sen mukaan, minkä tyyppisistä aktiviteeteista henkilö pelaamisessaan pitää. Myös musiikin mieltymyksiä tarkastelemme musiikin lajityyppien yläpuolelle ulottuvalla tasolla. 

Sovelsimme tutkimuksessamme kahta psykometrisesti validoitua kyselyinstrumenttia. Gameplay Activity Inventory (GAIN) selvittää pelaajien mieltymyksiä aggressiiviseen, eksploratiiviseen, huolenpidolliseen, hallinnolliseen ja koordinatiiviseen osallistumiseen. Short Test of Music Preferences (STOMP) vastaavasti mittaa musiikkimieltymyksiä neljän ulottuvuuden avulla, jotka kukin edustavat tiettyjä musiikin lajityyppejä: reflektiivinen & monimutkainen (klassinen, jazz, blues, folk), intensiivinen & kapinallinen (vaihtoehtoinen, rock, heavy metal), myönteinen & perinteinen (country, pop, uskonnollinen, soundtracks) ja energinen & rytminen (rap/hip hop, soul/funk, elektroninen/tanssimusiikki). Lisäsimme STOMP-mittariin pelimusiikkia kuvaavan kysymyksen, sillä se ei alkuperäisessä muodossaan huomioinut pelimusiikkia lajityyppinä.  

Sekä aggressiivista että tutkivista aktiviteeteista pitäminen ennustaa yleistä mieltymystä pelimusiikkiin

Tekemämme tilastoanalyysit johtivat kolmeen kiinnostavaan havaintoon. Ensinnäkin pelimusiikki muodosti STOMP-instrumentissa uudenlaisen musiikkimieltymyksen ulottuvuuden yhdessä soundtrackien kanssa. Sekä soundtrack että pelimusiikki viittaavat määritelmällisesti ulkomusiikillisiin (audiovisuaalisiin) merkitysyhteyksiin, pikemminkin kuin musiikin sisäisiin rakenteisiin kuten muut STOMP-faktorit. Toiseksi löysimme yleisen yhteyden pelaaja-aktiviteeteista ja pelimusiikista pitämisen välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että laaja-alainen ja syvä mieltymys peliaktiviteetteihin ennusti selvästi mieltymystä pelimusiikkiin.

Kolmas ja kiintoisin löydös oli, että kaikki pelaamisen aktiviteetit eivät suinkaan olleet samalla tavalla sidoksissa ihmisten haluun kuunnella pelimusiikkia. Esimerkiksi mieltymys koordinatiivisiin pelaaja-aktiviteetteihin ennusti alhaisempaa pelimusiikkipreferenssiä, ja huolenpidosta sekä hallinnoinnista pitäminen eivät vaikuttaneet pelimusiikkimieltymykseen. Sen sijaan eksploratiivisista (esim. pelimaailman tutkiminen, tarinan selvittäminen, pelihahmojen kehittäminen) sekä aggressiivisista (esim. tuhoaminen, tappaminen, ammuskelu) pelaaja-aktiviteeteista pitäminen ennustivat vahvasti preferenssiä pelimusiikkiin. 

Löydökset pelaamisen mieltymisten suhteesta haluun kuunnella pelimusiikkia toimivat lähtökohtana hankkeessa tehtävälle jatkotutkimukselle, jossa kartoitamme pelimusiikin kokemustyyppejä ja sitä, minkälaisiin pelaaja-aktiviteetteihin, pelaamistilanteisiin, peliteknologioihin, pelinaikaisiin tuntemuksiin sekä merkityksiin pelaamisen aikana koetut pelimusiikkikokemukset kytkeytyvät. 

Päämäärämme on tarkemmin ymmärtää, millaisin tavoin pelimusiikin kokemus liittyy pelaamisen tilanneyhteyteen. Parhaimmillaan tämä ymmärrys avaa uusia uria käsittää laajemminkin, miten jostain musiikista pitäminen väistämättä on yhteydessä niihin tilanteisiin ja aktiviteetteihin, joissa henkilö on jollakin tavalla tekemisissä musiikin kanssa.

 

Tutkimusartikkeli:

Vahlo J., Koskela O., Tuuri K. & Tissari H. (2021). Linkages Between Gameplay Preferences and Fondness for Game Music. In: Baalsrud Hauge J., C. S. Cardoso J., Roque L., Gonzalez-Calero P.A. (eds) Entertainment Computing – ICEC 2021. Lecture Notes in Computer Science, vol 13056. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-89394-1_23

 

STOMP ja GAIN mittarit:

Rentfrow, P.J. & Gosling, S.D. (2003). The do re mi’s of everyday life: the structure and personality correlates of music preferences. J. Personal. Soc. Psychol. 84(6), 1236–1254.

Vahlo, J., Smed, J. & Koponen, A. (2018). Validating gameplay activity inventory (GAIN) for modeling player profiles. User Model. User-Adapt. Interact. 28(4–5), 425–453.